Waltarin läheiseksi muodostunut kosketus uuteen taidemuotoon alkoi siis hyvin varhain, ja se muodostui monin tavoin merkittäväksi hänen elämässään. Tätä puolta olemme myös Mika Waltari -seurassa pitäneet kymmenvuotisena toimikautenamme usein esillä. Harvoin esitettyjen elokuvien esityksiä olemme järjestäneet useita; suosituimpia Waltarin käsikirjoittamia elokuvia näytetään televisiossa yhä uudestaan ja uudestaan.
Siksi meitä ihmetytti se Uudenmaan ELY-keskuksen tulkinta, jonka saimme vastauksena elokuvateatteri Bristolin suojeluesitykseemme tämän vuoden alussa. Vuonna 1961 avattu elokuvateatteri Helsingin keskustassa myytiin vuoden 2010 lopulla, ja uusi omistaja alkoi "uudelleenjärjestää" perinteisen teatterin sisustaa. Meihin otettiin yhteyttä (Jarmo Viljakainen ja Kari Uusitalo) ja kysyttiin, haluammeko ottaa asiaan kantaa ja ehdottaa teatterin suojelua. Hallitus päätti niin tehdä (edellä esitetyistä syistä!). Ote esityksestä:
Vastaus oli tyly. Kirjeessä todettiin, että seuran säännöissä mainitut tarkoitukset eivät oikeuta ottamaan kantaa rakennusten suojeluun! Kuka sitten voi ottaa kantaa mihinkään, jos asiallinen rekisteröity yhdistys ei voi sitä tehdä? Voiko kukaan yksityishenkiö, yhteisö tai mikään muu taho sitä tehdä?
